Esimerkkejä toteutetuista yritysprojekteista

Aalto-yliopistolla on vankka kokemus yritysprojektien toteuttamisesta. Kaikkiaan projekteja on tehty jo pitkälti toista sataa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt vaikuttavia lopputuotoksia, kuten mm. prosessikuvaukset uuden teknologian hyödyntämisestä, yrityksen markkina- ja kilpailija-analyysit, ja selvitykset yrityksen työnantajakuvasta.

Ohessa on muutamia kuvauksia ja yritysten edustajien kommentteja toteutetuista projekteista. Lisää esimerkkejä ja tietoja projektien toteuttamismahdollisuuksista saa projektiasiantuntija Tommi Vihervaaralta.

—————————————————————————————————————

Valtionvarainministeriö - hankintaprojekti

Kauppakorkeakoulun Yritysprojektissa selvitettiin hankintojen keskittämisen kannattavuutta arvioimalla Suomen valtion vuosittaisten yhteishankintojen (potentiaali n. 1,1 miljardia) kustannusvaikutuksia.   
 
”Projekti meni erittäin hyvin. Kustannusarviot pitivät, aikatauluissa pysyttiin ja toteutukseen löytyi osaavat ihmiset sekä oikea tapa toimia. Lopputulos oli meidän tarpeittemme kannalta täysosuma, ensimmäinen julkishallinnon keskitetyn kilpailuttamisen hyötyjä arvioiva tutkimus Suomessa, eikä vastaavaa näytä löytyvän edes muualta Euroopasta. Tutkimuksen tietoja on hyödynnetty valtion hankintatoimen ohjauksessa sekä hallinnon perusasiakirjojen kuten valtion talousarvion ja valtion tilinpäätöskertomuksen laadinnassa, hallituksen tuottavuushankkeen raportoinnissa ja hankintatoimen lainsäädännön valmistelutyössä.
    
Projektin suurin etu oli, että se todensi hankintatoimen keskittämisellä julkishallinnossa saavutettavat hyödyt luotettavasti. Nyt voimme puhua varmuudella suurista euromääräisistä vuotuista säästöistä (95-294 milj.€/v), joita hankintoja keskittämisellä on jo saavutettu ja mahdollista saavuttaa. Projektissa tuotetun tiedon avulla voidaan myös todentaa hankinnan säästöjä tulevaisuudessa.
    
Koko projektitiimi onnistui. Opiskelijat toimivat aktiivisesti ja ainakin toinen heistä teki projektin jälkeen gradunsa aiheesta sen lisäksi. Ohjaajat hoitivat työnsä hyvin. He olivat aidosti kiinnostuneita tutkimuksesta ja se nosti työn tason hyvin korkeaksi. Tutkimuksen tulokset näkyvät osana toisen ohjaajan väitöskirjaa.

Mielestäni Kauppakorkeakoululla on korkeatasoista kaupallista ja logistiikkaosaamista. Jos kehittämiskohdetta Yritysprojektien toiminnasta pitäisi oikein hakemalla hakea, niin ehkä se olisi oman toiminnan markkinointi. Itsekin sain onnekkaasti tiedon toteutusmahdollisuudesta henkilökohtaisten kontaktieni kautta. ”
    
Tomi Hytönen
Projektipäällikkö
Valtionvarainministeriön budjettiosasto

—————————————————————————————————————

Valtionvarainministeriö - sähköinen asiointitiliprojekti

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojektit sai Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolta toimeksiantona Sähköisen asiointitilin markkinointiviestintäprojektin. Projektissa käsiteltiin eri markkinointiviestintäkanavia ja niiden soveltuvuutta Sähköisen asiointitilin markkinointiin. Projektissa esitettiin myös kahdelle eri budjetille luodut esimerkkimainoskampanjat.

"Projekti meni hyvin. Työ valmistui aikataulussa ja oli sisällöltään hyvin kattava. Minulla oli ennestään positiivinen kuva Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun palveluista ja projektin jälkeen käsitys vain vahvistui. Projektin tuloksien täysimääräinen hyödyntäminen on tosin vielä edessä, kun hanke pääsee toteutusvaiheeseen. Työn laatu suhteessa hintaan oli erittäin hyvä. Voin suositella Yritysprojektia toimivana vaihtoehtona myös muille".

Marjukka Ala-Harja
Neuvotteleva virkamies
ValtIT-yksikkö, Hallinnon kehittämisosasto
Valtiovarainministeriö

—————————————————————————————————————

VTT

VTT antoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojekteille toimeksiantona projektin, jossa tarkasteltiin Magnetoreologisiin nesteisiin liittyvien sovellusten markkinoita, markkinoilla toimijoita, markkinapotentiaalia sekä olemassa olevia ja potentiaalisia sovelluksia kaupallisesta näkökulmasta.     
”Minulle syntyi heti vankka luottamus projektin onnistumiseen. Kauppakorkeakoulun projektikoordinaattori kertoi minulle miten projekti tehtäisiin ja tekotapa tuntui hyvältä, eli opiskelijat tekevät tutkimuksen ja työ tehdään professorin valvonnassa. Luottamus syntyi toimivan tuntuisesta tekotavasta, professorin läsnäolosta ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maineesta. Hintakaan ei ollut päätähuimaava. Hinnasta pystyi heti näkemään, että se oli kilpailukykyinen. Luotettava kuva ja hinta kohdallaan ratkaisivat.
    
Projekti onnistui hyvin. Opiskelijat onnistuivat kaivamaan kiitettävästi tietoa esille ja professori toi mukaan uusia näkökulmia. Tutkimuksessa löytyi teollisuuden aloja, joita me emme olleet ajatelleet ja järjestys niille, eli mihin kannattaa panostaa, oli hyvin perusteltu. Potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen oli ehdottomasti projektin suurin hyöty. Olemme hyödyntäneet tietoa ulkomaisten ja kotimaisten valmistajien kanssa käymissämme neuvotteluissa ja asiat näyttävät tällä hetkellä positiivisilta.
    
Meillä on kokemusta myös ulkomaisesta yhteistyöstä vastaavan kaltaisissa selvityksissä. Kauppakorkeakoululla on todennäköisesti mahdollisuuksia hoitaa myös tässä tehtyä laajempia selvityksiä. Kokemukseni mukaan Kauppakorkeakoulun kyky toteuttaa markkinakartoituksia on hyvää kansainvälistä tasoa.”
    
Jyrki Tervo
Erikoistutkija
VTT

—————————————————————————————————————

Finpro

Finpro teetti Kauppakorkeakoululla selvityksen“Market Intelligence Needs of Finnish Companies in the International Environment”. Tutkimuksessa selvitettiin mm. miten yritykset keräävät ja käyttävät markkinainformaatiota sekä analysoitiin Finpron roolia prosessissa.     
”Projekti saavutti asetetut tavoitteet ja valmistui aikataulussa. Yritysprojektien toimintamalli on asiakkaan kannalta turvallinen, koska tutkimus ei ole yhden opiskelijan vaan tutkimusryhmän ja kokeneen ohjaajan varassa.
    
Projektin kannalta ei ole ratkaisevaa, onko ohjaava tutkija juuri tutkittavan alueen asiantuntija, vaan että tutkimusmetodologia on kunnolla hallinnassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on jatkossakin ensimmäisiä paikkoja, josta vastaavia projekteja kyselen.”
    
Sirkku Ojala
Team Leader, Customer Advisory Services
Region Finland
Finpro

—————————————————————————————————————

Finavia - Hki-Vantaan vaikutus Suomen kansantalouteen

Yritysprojektit selvitti kansainvälisen lentoaseman vaikutuksia Suomen taloudelle.Vaikutuksia arvioitiin keskittymällä Helsinki-Vantaan lentoaseman työllistävään vaikutukseen, ja arvioimalla sitä kautta lentoliikenteen taloudellista kokonaisvaikutusta. Samalla luotiin skenaarioanalyysi Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvuennusteista ja niiden vaikutuksista kansantalouteen. Projektia oli tekemässä rahoituksen, logistiikan ja kansantaloustieteen opiskelija.                     

”Olimme miettineet aihetta jo hieman aikaa talon sisällä ja kun Kauppakorkeakoulu pystyi tarjoamaan meille toteutustavan, joka oli aikataulujen ja kustannusten suhteen sopiva, niin päätös syntyi. Yhteistyö koko projektiryhmän kanssa toimi ja opiskelijoiden henki oli positiivinen. Kaksi kolmesta projektia tehneestä opiskelijasta teki vielä projektin jälkeen gradunsa aihepiiristä ikään kuin jatkoprojektina.

Niistä varsinkin uuden terminaalin kannattavuuslaskentaa käsittelevä lopputyö on täydentänyt ja myös meitä hyödyttävästi haastanut hankkeessa käytettyjä omia laskentamallejamme. Ohjaavan tutkijan roolin näen arvokkaana, koska hän pitää projektin uomissaan ja samalla avaa väylän akateemiseen tietoon ja mahdollisiin lopputöihin.

Projektin suurin hyöty oli, että nyt meillä on selvä luku Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutuksesta BKT:hen ja uskottava malli sen laskemiseen. Tietoa on käytetty viestinnässä ja argumentoinnissa aina, kun asia on noussut esille. ”

Pekka Hurtola
Johtaja, Kehitys- ja strategiatehtävät
Finavia

—————————————————————————————————————

VVO

Yritysprojektit teki VVO-yhtymä Oyj:lle hankintatoimen prosessienkuvaus- ja kehitysprojektin . Toimeksiantona oli kuvata VVO-yhtymä Oyj:n
hankintaprosessin nyky- ja tavoitetila sekä kartoittaa samalla
hankintatoimen potentiaaliset kustannussäästö- ja tehostamiskohteet.
VVO-yhtymä Oyj:n hankintavolyymi on vuositasolla n. 300 miljoonaa euroa.
    
”Projektin hinta-laatusuhde oli hyvä. Kun teimme päätöstä projektin
hankinnasta, totesimme, että alan konsulttiyrityksiltä olisi ehkä voinut
saada vieläkin pidemmälle menevän ratkaisun, mutta hinta olisi moninkertaistunut.Olemme hyödyntäneet projektin tuloksia toiminnassamme; oma projektiryhmämme jatkoi siitä mihin opiskelijaprojekti päättyi. Osa opiskelijaryhmän tekemistä ehdotuksista on jo toteutettu ja loput toteutetaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa."

Juha Kurkela
Projektipäällikkö
VVO-yhtymä Oyj

—————————————————————————————————————

Koordinet Oy  

Projektin tavoitteena oli: –    Luokitella Koordinet Oy:n erilaiset asiakkuudet/projektit niiden vaatimien toimintojen ja niissä esiintyvien haasteiden perusteella.–    Muodostaa mahdollisimman pitkälle standardoidut toimintamallit, jotka sisältävät lähestymistavat ja palvelun toteutuksen kuvauksen kutakin luokkaa varten. –    Kartoittaa tietoteknisiä ratkaisuja, jotka voisivat tukea tai olla osana yrityksen tarjoamaa palvelua.

”Konsepti on hyvin harkittu ja se toimii. Koordinointi ja taustatuki pelaa hienosti. Lisäksi kaikki erityispyynnöt eli muodollisuuksien kiirehtimiset liittyen tukirahoituksen hakemiseen ja raportointiin hoidettiin sujuvasti.
Ryhmän työnjako eli ohjaajan ja kahden opiskelijan roolit oli erittäin tehokas ja toimiva. Yrityksen tavoitteiden ja mahdollisuuksien sisäistäminen oli hämmästyttävän hyvää, sekä motivaatiomielessä että asiantuntemuksen kannalta. Työskentely ryhmän kanssa oli innostavaa ja miellyttävää. Tulokset tulevat suoraan hyötykäyttöön monella tavalla yrityksen toiminnassa. ”

Pirkko Kasanen
Toimitusjohtaja
Koordinet Oy

—————————————————————————————————————

NOKIA - contactless ticketing

Nokia Ventures Organisaation NFC Solutions -yksikön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin contactless ticketing -järjestelmien arvoverkostoa ja toimijoita Euroopassa. Tutkimuksessa luotiin arvoverkoston toiminnasta malli, jota sovellettiin eri maiden tilanteisiin. Tutkimuksessa myös haastateltiin lippuratkaisuiden käytöstä ja käyttöönotosta vastaavia toimijoita eri Euroopan maissa.

”Projekti tarjosi meille sen, mitä halusimme. Saimme juuri sitä tietoa, mitä tarvitsimme ja jota olimme etsineet. Projektin tulokset ovat tukeneet myyntiä ja strategista tavoitteen asettelua. Saamamme tieto vaikutti osaltaan myös siihen, että resursseja on osattu siirtää tuottavampaan käyttöön. Tulokset avasivat meidän silmiämme siihen suuntaan, mitä vähän epäilimme, mutta emme olleet varmoja.

Olen varma, että tälläkin hetkellä monessa yrityksessä on ihmisiä pohtimassa samantyylisiä ongelmia, jotka voitaisiin ratkaista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojektien avulla. Lähinnä sitä, kuinka toteuttaa selvitys helposti ja järkevällä hinnalla. Tehdyn projektin perusteella uskallan suositella Yritysprojekteja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.”

Sirpa Nordlund
Head of Operation
NFC Solutions, Nokia

—————————————————————————————————————

NOKIA - Smart Home

Kauppakorkeakoulun Yritysprojektit on tehnyt neljä perättäistä yritysprojektia Nokian Smart Home ohjelmalle. Projektien sisältöön on kuulunut mm. markkina-analyysit, logistiikka, liiketoimintamallit, palvelukonseptit, palveluiden mallintaminen, partnerirooolit ja kanava-anayysit.

”Uusien liiketoimintojen kehittämiseen kuuluu luonteenomaisena dynaamisuus. Kun projekti elää koko ajan nopeassa tempossa, on myös osaajat löydettävä tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla. Aalto-yliopiston kauppakorkekoulussa on motivoitunutta porukkaa, jolla on nälkä näyttää osaamisensa. Opiskelijat ovat heti päässeet vaikuttamaan merkittäviin asioihin ja soveltamaan luennoilta saatuja oppeja itsenäisesti käytäntöön. Mitä suurempi vastuu, sitä hedelmällisempiä ovat myös kokemukset.”

Sakari Penttinen
Markkinointikoordinaattori
Smart Home -projekti
Nokia

—————————————————————————————————————

NOKIA - Augmented Reality

Projektin päämääränä oli kehittää uusia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja Augmented Reality (AR)- ympäristöihin. Olennaisena osana projektiin kuului kuluttajien tarpeiden ja mielipiteiden huomioon ottaminen konsepteja luotaessa ja arvioitaessa.  Aalto-yliopisto keräsi projektia varten opiskelijaryhmän, jossa oli opiskelijoita Teknillisestä ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Projektia hallinnoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, ja projektia ohjasi alaan perehtynyt tutkija.  
Sain tiedon Aalto-yliopiston opiskelijaprojektimahdollisuuksista kollegaltani. Mietimme, että Aalto-yliopiston opiskelijoiden yritysprojekti olisi toimiva tapa saada suunnitteluun uutta näkökulmaa kokoamalla projektitiimi eri alueiden osaajista. Opiskelijat loivat onnistuneesti konkreettisia esimerkkejä tulevaisuuden AR-ratkaisuista. Projektissa tuotettu materiaali yhdistettiin muiden hankkeiden ja selvitysten tuotoksiin ja asiat etenevät nyt omalla painollaan. Projekti eteni aikataulussa, ja projektissa mukana olleet tekivät työnsä hyvin. Tekisin mielelläni yhteistyötä saman energisen ja osaavan ryhmän kanssa tulevaisuudessakin.

Mikko Nurmi
Team Lead, Front End Design
Nokia

—————————————————————————————————————

NOKIA - Green Mobility

– How ICT and mobile applications could help in reducing CO2 emissions of road transport?
Three students of the Aalto University School of Economics took up a challenge from Nokia. They looked at the potential of six alternative passenger vehicle transport modalities, e.g. ridesharing, public transport, carpooling and eco-driving, to change people’s traffic behaviour and reduce carbon dioxide emissions. The students analysed quantitative data from 11 countries including Finland and the USA and calculated the potential of improvement, estimated from assumed rates of behaviour changes that could be caused by the uptake of ICT and mobile applications. The project was supervised by researcher Merja Penttinen from VTT and Aalto University School of Science.
The results concluded that of the countries analysed, USA has the largest potential for reducing carbon dioxide emissions via the uptake of mobile applications, but the CO2 abatement potential is globally significant. There is also significant potential in Finland. The most potential for reducing CO2 emissions appears to be in eco-driving, public transport and car sharing. Potential for ICT solutions to help in reducing carbon emissions is underlined by the fact that the implementation of mobile ICT solutions is faster than renewing the entire car fleet, which takes on average 10.7 years in Finland. Mobile applications can, for example, influence travel decisions, such as the choice of travel modality, before driving.
According to Harri Paloheimo, Sustainability Innovations Manager at Nokia, the limitations of available data generate uncertainty in this kind of assessment covering global impact and extending to 2020, but the project gave a good start to exploring the area of ICT’s potential in reducing emissions of road transport.

Harri Paloheimo
Sustainability Innovations ManagerNokia

—————————————————————————————————————

Nordea - virtuaalinen tapaaminen

Kauppakorkeakoulun Yritysprojektit selvitti miten Nordean henkilöstö suhtautuu virtuaaliseen tapaamiseen. Selvityksen kohdealueena oli Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Puola sekä Baltian maat.  Koulu kokosi projektia varten ryhmän, joka koostui kolmesta Kauppakorkeakoulun opiskelijasta, yhdestä TKK:n opiskelijasta sekä ryhmää ohjaavasta tutkijasta.                     

”Olimme kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä projektiin ja esitettyjä toimenpide-ehdotuksia tullaan ottamaan käyttöön. Opiskelijat, joilla ei ollut rasitteenaan aikaisempaa tietoa, suhtautuivat asioihin jotenkin tuoreemmin ja raikkaammin, kuin vuosia asiaa työstäneet. Oli myös virkistävää, että he eivät yrittäneet myydä meille jotain konseptia, vaan keskittyivät annettuun ongelmaan.

Opiskelijat eivät pyrkineet esittämään fiksumpaa, kuin mitä olivat, mikä teki heistä paljon vastaanottavaisempia uudelle tiedolle. Kaikki tietenkin riippuu ratkaistavan ongelman luonteesta, mutta juuri tähän projektiin oli opiskelijaryhmä täsmälleen oikea valinta. Hinta-laatusuhdekin oli erinomainen.“                   

Anni Kuva
CIO Office
Nordea

—————————————————————————————————————

Lindex - kuluttajamarkkinatutkimus

Lindex Oy antoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle toimeksiantona Lindexin Suomen myymälöiden yhdistelmäkortin lanseeraus -projektin. Projektissa opiskelijat tekivät markkinatutkimuksen, jossa selvitettiin kuluttajien suhtautumista Lindexin uuteen kanta-asiakaskorttiin.

”Projekti valmistui aikataulussa ja tulokset olivat hyödyllisiä. Projektissa kerättyjä tietoja hyödynnettiin markkinoinnin suunnittelussamme. Tulokset auttoivat meitä suuntaamaan kuluttajiin kohdistuvaa markkinointiviestintäämme paremmin.                   

Meille olennaisinta projektissa oli kuitenkin nopeus. Projekti pystyttiin saamaan valmiiksi kahdessa kuukaudessa, mikä oli meille ratkaisevan tärkeää. Vastaavaa projektia samalla hinnalla yhtä nopeasti ja joustavasti olisi vaikea löytää.”

Ari Isohella
Toimitusjohtaja
Lindex

—————————————————————————————————————

Tekla - työnantajakuvaselvitys

Tekla Oy tilasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta työnantajakuvaselvityksen. Projektin keskeisenä tavoitteena oli selvittää Teklan sisäinen ja ulkoinen työnantajakuva ja löytää eroavuuksia näiden välillä. Samalla pyrittiin myös tunnistamaan mahdollisia viestinnällisiä ongelmakohtia ja laatia niihin kehitysehdotuksia.
    
”Henkilökohtaisesti olin jopa yllättynyt projektin tuloksista, jotka olivat parempia ja kattavampia kuin odotin. Urani aikana olen teettänyt lukuisia erilaisia eri tahojen tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä ja tämä jää vahvasti plussan puolelle.

Projektissa tehdyt havainnot on otettu huomioon rekrytoinnissa ja ulkoisessa viestinnässä. Viestintäkanavien painotusta on projektin pohjalta saatu myös paremmin kohdistettua. Yritysprojektien kannalta suurimpana kysymyksenä näen löytääkö Kauppakorkeakoulu  tuleviinkin projekteihinsa yhtä osaavia tekijöitä.”

Jukka Rouhe
Johtaja, markkinointi
Tekla Oy

—————————————————————————————————————

Finnkarelia Virke - markkina-analyysi

Finnkarelia Virke Oy tilasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta uuden markkina-alueen markkina- ja kilpailija-analyysin. Tutkimuksessa selvitettiin mm. markkinoiden merkittävimmät tekijät ja toimijat, sekä hankintaympäristön toimintamallit.
    
”Päätöksen ottaa projekti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta ratkaisi projektin toimiva hinta-laatusuhde. Asiantuntevan ohjaajan merkitys opiskelijavoimin tehtävässä projektissa oli erittäin tärkeä.

Tehty selvitys täytti täysin sille asettamamme odotukset. Tutkimuksen kautta olemme pystyneet lisäämään yrityksemme sisäistä tietoa kyseisistä markkinoista. Projekti on myös osaltaan vaikuttanut toiminnan uudelleenohjaamiseen ja uusien markkinakanavien löytämiseen.
    
Oma mielikuvani on, että Yritysprojektit tekee muihin tutkimusorganisaatioihin verrattuna hyvätasoista työtä. Tasosta kertoi myös se, että projekti valmistui täysin sovitussa aikataulussa.”
    
Jaakko Mattila
Myyntijohtaja
Finnkarelia Virke Oy

—————————————————————————————————————

ITAB-Shop Concept Finland - juhlajulkaisu

ITAB-Shop Concept Finland antoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojekteille toimeksiantona juhlavuoden julkaisunsa laatimisen. Työ tehtiin yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa.Taideteollinen suunnitteli julkaisun ulkoasun ja Kauppakorkeakoulu teki sisällön. Julkaisun materiaali saatiin keräämällä yrityksen sisäistä ja ulkoista informaatiota ja haastattelemalla ITAB kalusteen henkilöstöä. Lopputuloksena oli n. 100 sivua pitkä yrityksen taloushistoriajulkaisu ITAB- kaluste - 50 vuotta myymäläkalustamisen historiaa 1954-2004.                     

”Työ onnistui erittäin hyvin. Mitään ei olisi voinut tehdä paremmin. Professori ja laitos tukivat hyvin kirjoittajaa. Paljon apua tuli sekä Taikista että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta. Hinta-laatusuhteella mitattuna työ oli erinomainen. Verrattuna kaupallisiin tutkimuksiin se oli jopa edullinen. Vastaavan työn teettäminen muualla olisi kestänyt paljon kauemmin ja olisi tullut kalliimmaksi. Olen itse ollut mukana parissa muussa julkaisujutussa ja siksi tiedän tämän.                     

Arvokasta työssä oli myös sen yksilöllisyys. Kun tilaa jotain kaupallisilta firmoilta, se tulee saman tien, mutta se on sitten niin tuotteistettu. Kyllähän niiltäkin saa yksilöityä työtä, mutta se on sitten todella kovalla rahalla. Yritysprojekteissa lopputulokseen vaikuttaa myös tilaajan oma toiminta. Kuinka hyvin osaa alussa hoitaa briefing-puolen ja kuinka aktiivisesti on itse työssä mukana. Yrityksellä pitää myös olla käsitys siitä mitä on tilaamassa. Kun nyt itse tiedän, mitä on teetetty ja kuinka hienosti se meni, voin huoletta kehua Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojekteja missä vain asia tuleekin ilmi.”                     

Martti J. Kangas
Toimitusjohtaja
ITAB-Shop Concept Finland

—————————————————————————————————————

eWork Scandinavia AB

eWork Scandinavia AB antoi Yritysprojekteille tehtäväksi selvittää kolmen Baltian maan (Viro, Latvia, Liettua) potentiaaliset IT -konsulttimarkkinat. Projektissa selvitettiin mm. eri markkinoiden kokoa ja rakennetta, asiantuntijoiden tarjontaa ja kysyntää sekä kompetenssi- ja palkkatasoa. Samalla selvitettiin myös asiantuntijoiden valmiuksia toimia ulkomailla välittäjän kautta.
    
”Halusimme tuottaa projektin nimenomaan opiskelijavoimin. Korkeakoulujen joukossa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu oli tähän projektiin meille varsin itsestään selvä vaihtoehto. Projektin hintakin oli toimiva. Kyseessä ei ollut pelkästään suomalaisen tytäryhtiön hanke, vaan koko kansainvälinen konserni oli toimeksiannon takana. Tavoitteenasettelumme projektille oli yksinkertainen. Vastata kysymykseen kannattaako meidän laajentaa toimintaamme Baltian markkinoille vai ei.

Projekti onnistui hyvin. Saamamme tiedon perusteella konsernin johto pystyi tekemään päätöksen sivuuttaa kyseiset markkinat toistaiseksi ja suunnata laajentumisemme kokonaislaajuudeltaan suuremmille markkinoille.”
    
Elina Liehu
Toimitusjohtaja
eWork Nordic Oy

—————————————————————————————————————

Asiantuntijayritys

Asiantuntijayritys tilasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta projektin, jossa pyrittiin selvittämään alustavasti yrityksen mahdollisuuksia listautua eurooppalaiseen arvopaperipörssiin. Projektissa selvitettiin eurooppalaisissa pörsseissä listautuneiden yritysten tilanne suhteessa asiakasyritykseen, listautuneiden yritysten benchmarking, listautumisen edellytykset, vaiheet ja vaadittavat asiat, listautumisen onnistuminen ja ajoitus sekä business due diligence alustavalla tasolla.

”Hankkeen lähtökohtana oli, että halusimme tietää mikä on asemamme markkinoilla suhteissa muihin toimijoihin ja mikä olisi etenemismalli, mikäli haluaisimme viedä pörssilistautumishanketta eteenpäin. Projektin tuottaminen opiskelijatyönä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Mikäli projektin olisi tuottanut jollain muulla taholla, olisivat kustannukset olleet aivan toisenlaiset. Saadun tiedon perusteella olemme pystyneet paremmin määrittelemään tulevaa toimintaamme. Päätös listautumisesta on tässä vaiheessa vielä auki. Mikä lopullinen päätös sitten tuleekin olemaan, niin Yritysprojektit hoiti oman osuutensa erinomaisesti.
    
Meillä on kokemusta vastaavan tyyppisestä projektista myös Amerikkalaisesta huippuyliopistosta ja mielestäni Kauppakorkeakoulun taso oli jopa parempi. Yritysprojektit on mielestäni hyvä vaihtoehto, kun yritys tarvitsee tietoa, mutta haluaa pitää johtopäätösten teon omissa käsissään.”
    
Johtaja
Yrityksen nimi ja toimiala on toistaiseksi salattu toimeksiantajan toivomuksesta

—————————————————————————————————————

Fujitsu Services

Fujitsu Services Oy tilasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojekteilta tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten 200 suurimman suomalaisen yrityksen tietohallinto- ja liiketoimintajohtajat suhtautuvat sovelluspalveluiden ulkoistamiseen ja IT- governanceen.
    
”Projektiin valitut opiskelijat tekivät työnsä ahkerasti ja projekti valmistui täysin aikataulussa. Opiskelijat osasivat myös mukavassa määrin haastaa meidän ajatteluamme. Kauppakorkeakoulun tutkijan läsnäolo toi tutkimukselle uskottavuutta ja luotettavuutta. Hän oli myös kiinnostunut selvityksestä ja ohjasi ryhmää hyvin.
    
Yritysprojektien toimintamuoto oli tässä tapauksessa meille juuri sopiva. Ilman koulun taholta tulevaa projektinohjausta, olisimme joutuneet laittamaan liikaa omaa työaikaa peliin. Kun ottaa huomioon työmäärän ja työn tason, oli projektin hintakin ihan hyvä.
    
Se missä Yritysprojektit konseptina voisi vielä kehittyä, on toiminnan myynti, markkinointi ja tuotteistus. Yritysten olisi hyvä tietää, minkä tyyppisiä asioita Yritysprojekteissa on mahdollista tehdä.”
    
Timo Annala
Myyntijohtaja
Fujitsu Services Oy

—————————————————————————————————————

Andritz, Wood Processing - markkina-anlyysi

Andritz Oy Wood Processing antoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysprojekteille toimeksiantona Puunkuorintalaitteiden kilpailija- ja markkina-analyysi -projektin.
    
”Kun teimme päätöstä missä tällaisen tutkimuksen voisi teettää, selvitimme kustannuksia ja saatavia hyötyjä ja Yritysprojektit osoittautui kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Emme järjestäneet suoranaista tarjouskilpailua, mutta hankimme referenssihinnan suunnilleen vastaavasta projektista muualla tuotettuna. Vertaamalla hintoja ja odotettavia hyötyjä päädyimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun.
    
Projekti meni mielestäni aika hyvin. Asteikolla 4-10 antaisin projektille yhdeksikön. Opiskelijat tekivät työnsä ahkerasti ja yksi heistä palkattiin tekemään lisäselvitystä projektin päätyttyä. Myös ohjaavan tutkijan läsnäolon näen tärkeänä. Hän ohjasi opiskelijat käyttämään oikeita tutkimusmetodeja. Mielestäni tällaisessa työssä tarvitaan alan asiantuntijaa eli nimenomaan tutkijaa, joka käyttää oikeita menetelmiä. Ilman tutkijaa tällaiset projektit vaatisivat liian paljon panostusta yrityksiltä.
    
Yleisenä mielikuvana Yritysprojektien tasosta sanoisin, että niissä saadaan pienemmällä panostuksella aikaiseksi enemmän kuin muissa vastaavissa. ”
    
Seppo Silenius
Tuotekehityspäällikkö
Andritz Oy Wood Processing

—————————————————————————————————————

Technomedicum

Technomedicum teetätti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Yritysprojekteilla Leikkaussali-instrumenttien seurantajärjestelmän analyysi -projektin. Projektissa arvioitiin uuden järjestelmän tuomia hyötyjä sekä laadullisin että taloudellisin kriteerein.

“Projektia hyödynnettiin osana meidän Tekes-hankettamme. Me etukäteen tiesimme, että tämä selvitys on oltava Tekes-hankkeessa ja päätimme ostaa sen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululta.

Projekti valmistui täysin aikataulussa ja saimme täsmälleen sen mitä halusimme. Hintakin oli kohdallaan. Yritysprojektit oli valinnut juuri oikeat opiskelijat projektiin ja myös työtä ohjaava professori oli hintansa väärtti.

Projektin suurin hyöty oli kuitenkin, että opimme tuntemaan Yritysprojektit -konseptin. Nyt tiedämme tulevaisuuden varalle mitä Yritysprojekteissa osataan ja mitä siellä voidaan saada aikaan. “
    
Harry Holthöfer
Johtaja
Technomedicum

—————————————————————————————————————

JP-talotekniikka - markkinointimalliprojekti

JP-talotekniikka Oy teetätti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla Ympäristöpalveluiden markkinointi- ja myyntimalli -projektin.
    
”Projekti valmistui täysin aikataulussa ja työn hinta/laatusuhde oli hyvä. Jos vertaa projektia esim. diplomitöihin, niin diplomityöt tuottavat kyllä valmiimpia sovelluksia, mutta ovat sitten paljon hitaampia.
    
En itse menisi muuttamaan Yritysprojektien konseptissa mitään, sillä se toimii hyvin omalla paikallaan, kun halutaan saada järkevän hintaisia rajattuja selvityksiä nopeasti.”
    
Seppo Junnila
Johtava asiantuntija
JP-talotekniikka Oy

—————————————————————————————————————

Helsingin kaupunki - viestintäprojekti

Aalto-yliopisto teki Helsingin kaupungille projektin, jossa kehitettiin Uutta Helsinkiä -verkkosivustoa. Projektissa hankittiin ensin uutta tietoa haastatteluiden avulla Helsingin asemasta ja kiinnostavuudesta kansainvälisillä toimitila- ja asunto markkinoilla. Saatuja tietoja hyödynnettiin luomalla perusteltu kirjallinen ehdotus sivuston sisällöstä ja sijoittelusta.  

"Meillä on jo pitkä historia toimivasta yhteistyöstä  Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa ja tehty projekti vain vahvisti tätä. Tässä projektissa meillä ei ollut tarkkaan määriteltyä päämäärää, vaan kehitimme projektia avoimin mielin. Aalto-yliopisto kykeni mukautumaan meidän tarpeisiimme erinomaisesti. Opiskelijaprojektien toimintatapa oli joustava, mutta silti pysyttiin aikataulussa.  Joustavuuden lisäksi positiivista oli toimintakonseptin vähäbyrokraattisuus. Opiskelijat ja ohjaaja tekivät työnsä hyvin ja koordinaattori piti asiat kasassa. "

Sirpa Jyrkänne
Viestintäpäällikkö
Talous-ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki

—————————————————————————————————————

Porvoon kaupunki

Tehdyn selvityksen tavoitteena oli hahmotella viitekehys (framework) Porvoon Taidetehtaan ulkoisten vaikutusten arviointiin. Vaikutusta arvioitiin taloudellisella, kulttuurisella ja yhteiskunnallisella (alueellisella) tasolla.  Projektiryhmä koostui kauppatieteiden, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijasta ja ryhmää ohjasi alaa tunteva tutkija.
 
”Projekti eteni kaikin puolin erittäin hyvin ja lopputulos on hyvin käyttökelpoinen Länsirannan ja Taidetehtaan alueen vaikutusten arvioinnissa. Opiskelijoiden paneutuminen ja sitoutuminen tehtävän suorittamiseen oli ihailtavan korkea ja ohjauksen ja toteutuksen korkea professionaalinen taso selvästi havaittavissa. Voimme hyvin harkita vastaavanalaisia projekteja tulevaisuudessa ja voimme suositella näitä muille toimintasektorimme yhteisöille.”
 
Martin Söderlund
Hallintopäällikkö
Kaupunkikehitys
Porvoon kaupunki

—————————————————————————————————————

Käyttäjälle kätevä teknologia -hanke

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteisen KÄKÄTE- projektin (Käyttäjälle Kätevä Teknologia) tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli:
 
A) Selvittää ja jäsentää, mitä haasteita yritykset kohtaavat, kun ne tarjoavat     ja kehittävät teknologiaa vanhustyön avuksi.
B) Luoda ehdotuksia toimintamalleista, miten KÄKÄTE-projekti voisi parhaiten tukea ja auttaa yrityksiä kohtaamaan nämä haasteet.

 ”Opiskelijoiden yhteistyö/tiimityö tuntui sujuvan erinomaisesti ja ihailin heidän taitoaan ja analysointikykyään. Haasteena tässä projektissa on se, että olemme kovasti hakemassa tapoja, joilla eri toimijat saadaan (poikkisektoriaaliseen) yhteistyöhön, ja raportissa ehkä vähän makua, että yritykset tarvitsisivat erityiskohtelua. Heitä pitäisi "ymmärtää" sen sijaan, että aihetta olisi tarkasteltu kokonaisvaltaisemmin. Eri kulttuurien ymmärtäminen on suuri haaste! Ja kiinnostava! Vaikutelma oli, että opiskelijat saivat hienoa ja laadukasta ohjausta - olisipa tällaista toimintatapaa kaikilla tieteenaloilla – ja vaikka eri tieteenaloilla poikkisektoriaalisesti yhdessä!”
 
Lea Stenberg
Projektipäällikkö
KÄKÄTE

—————————————————————————————————————

Ratesteel - markkina-anlyysi

Konepajateollisuuden kilpailija- ja markkina-analyysi
Projektin tavoitteena oli:

A)    Kartoittaa konepajateollisuuden markkina- ja kilpailijatilannetta Suomessa sekä Ratesteel Oy:n kasvumahdollisuuksia
B)    Tarjota yritykselle lähtöaineistoa strategian suunnittelemiseen sekä myynti- ja markkinointitoimintojen kohdentamiseen.

”Todella hyvä projekti, jonka tulokset ylittivät odotukset. Saimme yrityksen käyttöön käyttökelpoisen rekisterin asiakashankintaa varten. Rekiterin perusteella saatiin luotua markkinointisuunnitelma. Erityisesti hyvää on, että saimme hyviä tarjouspyyntöön johtaneita kontakteja, joista suuret mahdollisuudet luoda hyviä asiakassuhteita. Tulokset auttoivat yrityksen hyvään alkuun uusien asiakkaiden hankinnassa, joita yrityksellä ei montaa vielä ole. Suuret kiitokset vielä tekijöille sekä työtä ohjaavalle henkilöstölle.”

Jarmo Saastamoinen
Talous- ja laatujohtaja
Ratesteel Oy 

—————————————————————————————————————

Teknologiainfo Teknova ja Antrea Solutions

“RoHS Käytännössä – Opas direktiivin mukaiseen toimintaan”.
- The Restriction of use of Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment  (RoHS) Laura Sorvali, Olli-Pekka Piipponen ja Sari Peltonen kirjoittivat yritysprojektina kirjan.

 
Uutta tietoa ympäristödirektiivistä

Yritysprojekteissa opiskelijat pääsevät ratkomaan todellisia caseja pienryhmissä. RoHS-projektin “case-kuvaus” oli haastava: Yritysoppaalle oli tilausta, sillä pienet ja keskisuuret teknologiayritykset olivat uuden ja hankalan direktiivin kanssa ihmeissään. Projektiryhmän haasteena oli lähteä luomaan suomenkielistä tietoa aiheesta, josta aiempaa tietoa oli saatavilla rajoitetusti ja hajallaan, kirjoitetussa muodossa tuskin lainkaan.  Kirjan tilaaja oli Antrea Solutions ja sen kustansi Teknologiainfo Teknova Oy.

Projekti toteutettiin monitieteisen tiimin voimin. Kukin opiskelijaryhmän jäsenistä kantoi kortensa kekoon matkan varrella: Yritysjuridiikan opiskelija Olli-Pekka Piipponen tunsi EU-lainsäädännön kuin omat taskunsa. Teknillisestä korkeakoulusta projektiin rekrytoitu Laura Sorvali puolestaan hallitsi ympäristölle haitallisia kemikaaleja koskevan direktiivin substanssiosaamisen, ja selvitti urheasti kemian ja fysiikan perusteita kyltterikollegoilleen. Sari Peltonen, viestinnän kandidaatti Helsingin yliopistosta ja markkinoinnin opiskelija Kauppakorkeakoululta päätoimitti vaikeaselkoista asiaa ymmärrettävään muotoon.

Yritysprojektiryhmiä tukevat aina myös Yliopiston asiantuntijat. RoHS-projektissa opiskelijoita ohjasivat englanninkielisen yritysviestinnän lehtorit Anne Kankaanranta ja Leena Louhiala-Salminen. Lisäksi Tapani Tirkkonen tilaajayritys Antrea Solutionsilta oli tiiviisti mukana projektin kaikissa vaiheissa.
Monitieteisen yhteistyön lisäksi kontakteja syntyi myös yritysmaailmaan. Projektiryhmä tapasi ja haastatteli laajasti alan asiantuntijoita mm. Nokialta ja Vaisalalta. EU-lainsäädäntöön liittyvän projektin merkeissä tehtiin yhteistyötä myös etujärjestöjen ja valtion asiantuntijaorganisaatioiden kuten Tukesin ja Teknologiateollisuuden kanssa.

 “Pääsee sanomaan duunihaastattelussa olleensa kirjoittamassa kirjaa” sanoo yritysjuridiikan opiskelija ja RoHS-kirjailija Olli-Pekka Piipponen, kun kyselen häneltä jälkikäteen yritysprojektin hyötyjä.

RoHS-projektista opiskelijaryhmä sai myös käytännön kokemusta  ja osaamista omalta alalta. Teekkari ja yritysjuridiikan opiskelija pääsivät tapaamaan omien alojensa asiantuntijoita ja luomaan kontakteja kuumimpaan kesätyöhakuaikaan. Viestinnän osaajalle kirja on puolestaan oiva työnäyte ja projekti loistavaa harjoitusta kirjanteosta aina sisällysluettelon hahmottelemisesta kansikuvan suunnitteluun saakka. “Ja luonnollisesti tutustui muutamaan mukavaan ihmiseen” lisää Olli-Pekka Piipponen. Yritysprojektia ei tarvitse nyhrätä yksinään, vaan samalla voi luoda arvokkaita kontakteja kanssaopiskelijoihin – parhaimmillaan vieläpä yli oppilaitosrajojen. Lisäbonuksina seuraavat vielä opintoviikot, kirjallinen todistus ja rahallinen palkkiokin.

Kaiken kaikkiaan kirjan kirjoittaminen yritysprojektina oli haastava ja antoisa projekti. Noin puoli vuotta kick off –palaverin jälkeen painosta tuli onnistunut opus, johon tilaajatkin olivat tyytyväisiä.

Sari Peltonen, kirjoittaja on yksi RoHS käytännössä –kirjan kirjoittajista

—————————————————————————————————————

Helsinki Education and Research Area, HERA (opiskelijakuvaus) 

Yritysprojektit selvitti Helsinki Education and Research Area (HERA):n toimeksiannosta kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden asumispalveluiden tilanteen.
Projektin tavoitteena oli

•    luoda kokonaiskuva asumispalvelujen nykytilanteesta pääkaupunkiseudulla
•    tehostaa palveluiden tuottamista ja resurssien käyttöä
•    etsiä uusia ratkaisumalleja kv-opiskelijoiden asumispalveluihin
•    esittää suuntaviivoja suunnitelmallisempaan asumispalvelumallien kehittämiseen

Ratkaisut annettiin alustavine kustannusarvioineen sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.
 
Kiinnostava aihe ja opitun soveltaminen houkuttivat

Päätin hakea yritysprojektiin, koska projektin aihe kiinnosti minua ja se sivusi osin silloista toista työtäni Kauppakorkeakoululla. Opitun soveltaminen käytäntöön ja työn toteuttaminen tiiminä tuntuivat hyviltä ajatuksilta eikä tarjolla ollut rahallinen palkkiokaan ollut tilanteessa pahitteeksi. Projektiin valittiin minun lisäkseni rahoitusta lukenut Lauri Purhonen ja organisaatioita ja tietojärjestelmätiedettä opiskellut Matti Kuusela.

Tulos oli enemmän kuin tekijöidensä summa
Kun projektilla on kolme tekijää, joilla on kaikilla omat vahvuutensa, niin projektista saa paljon enemmän irti. Projektin hienoin anti oli, että pääsi tekemään yhteistyötä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Meillä kaikilla projektin tekijöillä oli omat vahvuutemme, mutta samalla myös ns. sokeat pisteemme. Kun asiaan perehdyttiin yhdessä ja tarkasteltiin sitä samanaikaisesti, organisaation ja tiedon johtamisen, markkinoinnin ja rahoituksen näkökulmasta, siihen löytyi aivan uusia ulottuvuuksia.

Kun lisäksi tässä projektissa saimme nämä eri näkökulmat ja erilaiset ihmiset pelaamaan yhteen, niin tulosta rupesi todella syntymään. Yhteistyö projekti-ryhmässämme toimi todella hyvin ja kun tehdään yhteistä projektia se mukavalla tavalla pakottaa oppimaan työstä ja toisilta.Projektin alussa keräsimme materiaalia, teimme haastatteluja ja mietimme asioita yhdessä. Projektin loppua kohdin luonnollisesti työtehtävät vähän eriytyivät, mutta positiivinen toistensa ”sparraaminen” säilyi loppuun asti.

Ohjaaja oli alussa raivaaja ja lopussa tarkistaja
Projektin ohjaajan Juha Kurjen merkitys korostui projektin alussa ja lopussa. Juha omasi vahvan kiinteistöalan substanssiosaamisen ja projektin alussa hän pystyi perehdyttämään meidät aiheeseen, josta meillä ei juurikaan ollut ennalta kokemusta. Juhan alustuksen pohjalta teimme yhdessä suuntaviivat projektin toteutukselle. Projektin aikana hän antoi meille varsin vapaat kädet toteuttaa projektia. Ohjaajan rooli korostui taas projektin loppuvaiheessa, kun teimme johtopäätöksiä ja saatoimme hyväksikäyttää Juhan asiantuntemusta niiden tarkistamisessa. Näin vältimme turhat kömmähdykset.

Projekti tuotti jatkotöitä

Mukava asia on ollut myös, että projekti on poikinut uutta yhteistyötä. Projektin jälkeen valmistuttuani olen ollut yhteistyössä HERA:n kanssa mm. Pietarin korkeakouluihin liittyvässä hankkeessa ja viime syksynä minua pyydettiin tekemään selvitys opetusministeriölle ulkomailta tulevien vierailevien tutkijoiden asumispalveluista. Tehdessäni tuota selvitystä yksin, oman toiminimeni (Redavisa) laskuun, näin selvästi edut, joita ryhmän monipuolinen osaaminen tuo tällaiseen selvitystyöhön. Vaikka oma osaaminen onkin lisääntynyt ja oli todella opettavaista vastata kaikista osa-alueista yksin, kaipasin usein projektiryhmän sisäistä ”sparrausta” ja keskustelua.

Yritysprojektit avaavat tien opitun soveltamiseen

Yritysprojektiin hakemista harkitseville opiskelijoille sanoisin, että konkreettisessa projektissa opitun soveltaminen käytäntöön avautuu aivan uudella tavalla. Kun työ tehdään tiimissä, niin siinä pääsee oppimaan myös muilta. Yritysprojekti voi samalla toimia myös ikäänkuin käyntikorttina työelämään päin, sillä työn jälki osoittaa luotettavasti ja konkreettisesti, mitä sen tekijä osaa ja saa aikaan..

Visa Miettinen
Hera-hanke projektin tekijä

 

Burkina Faso - Kaivo ala-asteelle

Kauppakorkeakoulun räätälöity yritysprojektikonsepti näytti monipuolisuutensa konkreettisella tavalla Burkina Fason kaivoprojektissa. Haasteena oli tarjota paremmat elämän edellytykset köyhälle yhteisölle. Dedougoun kaupungissa sijaitsevan koulun yhteyteen rakennettiin kaivo, joka toi puhdasta juomavettä koulun ja paikallisten asukkaiden käyttöön sekä mahdollisti maatalouden harjoittamisen.

Ohessa englanninkielinen video projektista:

 

 

Sivusta vastaa: | Viimeksi päivitetty: 19.11.2013.